Juttunäytteet

Lars Mullen, kirjeenvaihtajamme Brittein saarilla, sai poikkeuksellisen tilaisuuden päästä vierailulle perinteikkään vahvistinvalmistajan aarrekammioon, johon koottu kokoelma sisältää vahvistimia firman alkuajoista asti, mukana myös erittäin harvinaisia malleja. Samalla aukeni mahdollisuus haastatella Orangen perustajaa, toimitusjohtajan roolissa yritystä yhä luotsaavaa Cliff Cooperia.

Monessa liemessä keitetty kosketinsoittaja rakastaa syntikoita, joiden soundissa yhdistyvät kauneus ja rumuus. Välillä toki maistuu myös ihan pelkkä flyygelin sointi.

PreSonus on DAW-markkinoilla verraten uusi tulokas. Etumatkaa kurottavaksi on paljon, mutta hyvällä sykkeellä on painettu, urheilujournalismin termein asiaa kuvaillakseni.

Gibson pisti Studio-sarjan akustisissa puuvalinnat uusiksi ja Hughes & Kettner taas vie useamman vuoden kehitystyön päätökseen julkaisemalla vahvistimen, jonka sisällä sykkivän transistori-sydämen lupaillaan jäljittelevän uskottavasti putkisoundeja aina 60-luvulta nykypäivään saakka. Otetaanpa selvää.

Putous, Siskonpeti, Nieminen ja Lahtinen Show… television suosikkisarjoista tutuksi tullutta pianisti-sovittaja-säveltäjä-kapellimestari Katja Lappia ei yllättäen olla tänä syksynä tv-ruudussa nähty, sillä kalenterin on täyttänyt työskentely teatterissa, lokakuussa ensi-iltansa saaneen ”Maailmanlopun revyyn” musiikin parissa.

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat 
toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin.

Luutuneista mielikuvista ja ennakkoluuloista on vaikea päästä eroon. Kaltaiselleni 80-luvulla lapsuuttaan eläneelle itänaapurin musiikin suurin tähti on yhä Alla Pugatsova, ja kaikkea meininkiä varjostaa tietty itäblokin harmaa ankeus. Nyky-Venäjä ei enää mahdu tuohon muottiin ja ennenkaikkea siitä on tullut tärkeä keikkamaa monelle suomalais-bändille. Kuten The Rasmukselle.

Ei kenttätallennin vaan SD-kortille tallentava digitaalinen moniraituri.

Kitaroita, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa. Suomalaiset kitaristit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä kitaroita”. Vuorossa: Jarmo Hynninen: "Fender, Gibson, Martin ja Gretsch!"

Suomalaisen rockin kovimpaan kärkeen jo 1970-luvun taitteesta lukeutuneen Wigwamin suosio on säilynyt vankkana näihin päiviin asti, vai mitä pitäisi päätellä hetkessä loppuunmyydystä konserttikiertueesta armon vuonna 2018. Riffi seurasi ikonisen yhtyeen valmistautumista ainutkertaiselle juhlakiertueelle.

Muuntele, yhdistele ja kierrätä! 
Siinä mainio motto, jolla syntyy kivasti persoonallista ja kumminkin niin tutun oloista: sanalla sanoen vetoavaa.

Ludwigin houkuttelevasti hinnoitteleman taiwanilaisvalmisteisen Evolution Maplen rungot ovat ehtaa amerikanvaahteraa.

Frankfurt Musikmessen tämänvuotisia helmiä oli mestariluokan opettajana ahkeroinut Ash Soan. Bändirumpalina aloittanut Soan on uinut vähän itselleenkin yllätyksenä ja puolivahingossa arvostetun sessioketun nahkoihin.

Boss GT-1000 on pakattu täyteen kaikkea mahdollista, jolla kitarasoundin voi digitaalisesti mallintamalla rakentaa. Supro Comet 1610RT pelkistää teeman tremoloon ja jousikaikuun. Onko tässä nyt sitten kaksi ääripäätä ja voiko niitä edes asettaa kilpailemaan keskenään?

Musiikkiteatterituotannot muuttuvat yhä teknologiavetoisemmiksi. Kapellimestari Eeva Kontu ja äänisuunnittelija Kai Poutanen kertovat millaisilla konsteilla ja kamoilla valmistuu Helsingin Kaupunginteatterin syksyn suurmusikaali ”Kinky Boots”.

Adam T5 -monitoreissa soi valmistajansa tavaramerkki, nauhadiskantti. Lue tarkempi arvio printtinumerosta 4/2018 ja tsekkaa samalla mitä Riffin toimituksessa lausutaan Audient iD44 -interfacesta, Universal Audion OXista ja Pro Toolisin tuoreesta versiosta. Samassa numerossa myös koko joukko muita laitteiden käyttökokeisiin perustuvia artikkeleita.

Martinin kitaratehtaan jo 1800-luvulla kehittämä X-rimoitus on erilaisina variaatioina pitänyt pintansa teräskielisen akustisen kitaran rakentamisessa. 
Nyt toinen iso kitaravalmistaja, Taylor, on tuonut markkinoille sarjan kitaroita, jotka on rakennettu uudenlaista rimoitustyyliä hyödyntäen. Onko V tyyleistä parhain?

Läpikirjoitettua jazzia ja klassista nykymusiikkia sekä vapaata improvisaatiota, ambienttia ja elektroakustista ilmaisua keikoilla, levyillä ja elokuvissa: 
Hillen musiikissa on ilmaisunvapautta.

Korg on valmistanut 60-luvulta asti syntikoita, kosketinsoittimia ja efektilaitteita ja sillä on ollut merkittävä rooli pop- ja rock-musiikin elektronisten sointien luojana ja muokkaajana. Nyt tätä perinnettä jatketaan Prologue-syntikoilla, joihin on onnistuneesti poimittu pitkän historian parhaita piirteitä nykyajan tekniikalla höystettyinä.

Billy Sheehanin sanoin: basson tehtävänä on antaa ajalle sävelkorkeus. 
Tämä päteekin hyvin useimpiin basisteihin, mutta sitten on vielä Michael Manring, joka sekä bändien kanssa että soolona soittaessaan löytää uniikkeja ilmaisutapoja. Melodiat, soinnut, rytmit, huiluäänet ja muuttuvat viritykset ovat kaikki mukana Manringin musiikissa.