Juhlaan ja arkeen

|
Image
 

 

Yamahan akustisten kitaroiden mallisto ulottuu ensisoittimesta mestariluokan tarpeisiin saakka. Tällä kerralla tutkittavana kaksikko sieltä hinnakkaammasta päästä: kokonaan akustinen LL36 ja sähköillä varustettu CPX15SA.

 

Valmistajien käyttämien koodistojen logiikka eri soitin- ja laitemallien nimikoimiseen on aivan oma mielenkiintoinen lajinsa musiikkilaitteisiin liittyvien faktojen tulkinnassa. Hyvä esimerkki on vaikkapa juuri tämä LL36, jossa ensimmäinen L kertoo soittimen olevan kokonaan käsintehty (Handcrafted-sarjaa). Jälkimmäinen L viittaa muotoon ja kopan kokoon – toisinsanoen L niinkuin Dreadnought. Mallitunnuksen täydentävä numero 36 taas ilmaisee, että soitin on kruunattu juhlavimmalla mahdollisella koristelulla.
Yamahan tapauksessa LL36 on todellakin selkeä dreadnought, mutta linjoissa on myös valmistajan omaa kädenjälkeä niin rakenteen kuin materiaalienkin suhteen. Soittimen kaula on liimattu kokoon viidestä pitkittäissuuntaisesta soirosta, joista kolme on mahonkin ja kaksi puuta, jonka kansainvälinen nimi on paduak. Viimeistelynä on ohut satiinilakkaus. Ruusupuuvilulla päällystettyyn lapaan on asennettu Yamahan omat umpinaiset virityskoneistot.

Otelauta on kaunista eebenpuuta ja nauhojen asennus ja viimeistely ensiluokkaista. Sama pikkutarkka ja huoliteltu laatu on nähtävissä myös aidosta helmiäisestä muotoilluissa otemerkeissä, jotka on upotettu täsmällisesti sijoilleen otelautaan. Myös kolmikerroksinen puinen reunalista on ilo silmälle.
Kaikukopan sisälle kurkistamalla voi nähdä kaulan liitosta sisäpuolelta tukevan blokin, jossa perinteinen miltei suorakaiteen mallinen palikka on korvattu kaikukopan pohjaa tukevalla L-kirjaimen muotoisella puukappaleella. Tällä haetaan sekä jämäkkyyttä liitokseen että tehoa rakenteen resonointiin.

LL36:n kaikukoppa on veistetty kaikilta osin kokopuusta ja pinta on saanut ylleen peilikiiltoon viimeistellyn lakan. Kansi on Kanadan rannikolla kasvanutta kuusta ja sekä kyljet että pohja intian ruusupuuta. Monikerroksinen puinen reunalista kiertää takapuolella kopan ympäri ja koristeellinen vaahterainen siivu erottaa myös pohjan puoliskot toisistaan. Pieni siivu vaahteraa on istutettu myös kaulan tyveen koron pohjaksi.

Juhlavuutta on toki etukannessakin, monikerroksisen listan kiertäessä reunoja ja hulppean rosetin reunustaessa kaikuaukkoa. Tallan pohjakappale on otelaudan tavoin eebenpuuta ja siihen istutettu muovinen tallaluu on muotoiltu siten, että g-kielen intonaatiossa on huomiotu kielen vaatima kompensaatio.

 

Teksti: Martin Berka, Kuva: Tommi Posa

 

 

Oheinen teksti on näyte artikkelista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 7/2005).

 

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.

Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.