Miksaus kuulokkeilla on oma lajinsa – osa 1

Image

Äänenlaadun, musiikin balanssin, työn sujuvuuden ja kuulon turvallisuuden kannalta kaiuttimet ovat paras kuunteluväline. Jos kunnollisia kaiuttimia ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole käytettävissä, niin toiseksi paras vaihtoehto ovat hyvät kuulokkeet. Niilläkin selviytyy varsin hyvin.

Miksauksen ohessa laadukkaista kuulokkeista on hyötyä koko äänitys- editointi- ja miksausprosessin ajan. Niillä on mahdollista kuulla sellaisia yksityiskohtia jotka jäävät kaiut-timilla huomaamatta. Hiljaiset häiriöäänet, napsut, hurinat, vähäiset säröt ja tilan jälkikaiunta on helpompi erottaa kuulokkeilla kuin kaiuttimilla. Kuulokkeet voivat paljastaa esimerkiksi kompressorin aiheuttaman pumppauksen jollain yksittäisellä raidalla. Kuulokekuuntelu ei häiritse muita ihmisiä, eikä ympäröivä taustamelu toisaalta häiritse niin helposti miksaustyötä.

Kuulokkeiden valintakriteereitä

Avoimia kuulokkeita pidettiin aikaisemmin äänenlaadultaan parempina kuin suljettuja, mutta tämä jako ei enää päde. Monet takaa suljetut kuulokkeet ovat nykyisin huippuluokkaisia. Avoimella tai suljetulla periaatteella on oikeastaan merkitystä vain käyttötarkoituksen kannalta. Suljetut kuulokkeet vaimentavat ulkopuolisia ääniä ja vuotoa kuulokkeista ympäristöön. Avoimia kuulokkeita taas voi käyttää kun vuoto ei haittaa, tai jos ympäristö ei ole häiritsevän meluisa. Avoimet ehkä hengittävät vähän paremmin eivätkä ole yhtä hiostavia kuin suljetut. Kuulokkeiden mukavuus on erittäin tärkeä asia, sillä niitä pidetään päässä välillä tuntikaupalla. Kannattaa selvittää ainakin seuraavia asioita: Paljonko kuulokkeet painavat? Hiostavatko tai puristavatko ne? Mitä materiaalia pehmusteet ovat, muovia vai kangasta? Onko kuulokkeet helppo puhdistaa, voiko pehmusteet irrottaa tai vaihtaa? Mahtuuko korvalehti pehmusteen sisälle vai lepääkö kuuloke korvalehden päällä?
Kuulokkeiden taajuusvaste ei ole koskaan suora, eikä niiden taajuuskäyriä kannata pitää liian painokkaana valintakriteerinä. Kuulokkeiden toistossa on fyysisen bassovaikutelman kompensoimiseksi yleensä tahallinen korostus 40 Hz ja 500 Hz:n välillä ja yhden kilohertsin yläpuolella vaste alkaa loivasti laskea. Jos mahdollista, kannattaa kuunnella ja vertailla erilaisia kuulokkeita.

 

Image

Tyypillisten kuulokkeiden taajuusvaste on bassoilla korostunut ja laskee loivasti korkeilla äänillä.
Aivan korkeimpien äänien suuret vaihtelut ovat nekin tavallisia, samalla tavalla kuin kaiuttimilla.
 

Sisäänajo

Uusiin kuulokkeisiin totutteluun kannattaa käyttää aikaa ja kuunnella sellaista musiikkia, jota on kuunnellut aikaisemmin kaiuttimilla. Monet kuulokkeet kuulostavat kirkkaammilta ja ohuemmilta kuin useimmat kaiuttimet. Kiinnitä huomiota matalien äänten toistoon. Suhteuta instrumenttien soundi kuulokkeisiin. Kuuntele vuorotellen omia miksauksiasi ja samantyyppisiä kaupallisia äänitteitä, niin opit erottamaan miten kuulokkeet käyttäytyvät eri materiaaleilla.
Hyvälaatuiset kuulokkeet aiheuttavat vähemmän säröä kuin monet keskitasoiset kaiuttimet. Niinpä alempi keskialue on kuulokkeilla yleensä erottelevampi kuin monilla kaksitiekaiuttimilla. Koska tämä taajuusalue erottuu selkeämmin, sille alueelle sijoittuvat instrumentit saattaa erehtyä miksaamaan turhan alas tai ne saattavat vain tarvita reilummin EQ:ta.
Kokeile välillä erittäin pientä kuunteluvoimakkuutta. Soittimien välinen tasapaino muuttuu hiljaisella kuuntelutasolla aivan samalla tavalla kuin kaiuttimillakin. Pieni volyymi vastaa hieman samaa kuin kuuntelisit kaiuttimia viereisestä huoneesta. Huomaat, erottuuko joku instrumentti tai muu äänielementti ärsyttävästi.
Vertailukuulokkeet on hyvä olla, vaikkapa tavalliset walkman-kuulokkeet. Niillähän suurin osa musiikista loppujen lopuksi kuunnellaan, tai nappikuulokkeilla. Jos miksaat pikkukuulokkeilla, varo korostamasta alapäätä liikaa. Vertaile kaiutinsaundiin. Pienet kuulokkeet eivät toista matalinta sysibassoa ollenkaan, joten miksauksessa saattaa olla parempi käyttää ylempää bassoaluetta, joka tuo tukevuuden tunteen vaikka basson perustaajuuksia ei miksauksessa olisikaan.

Perusteltu sijoitus

Hyvät kuulokkeet maksavat jonkin verran, mutta kannattaa huomata että ne ovat kuitenkin selvästi halvempia kuin huippuluokan monitorikaiuttimet. Kuulokkeiden hinta-laatusuhde on selvästi parempi kuin kaiuttimien. Kuulokkeet sopivat erinomaisesti kotistudioon tai tilaan jota ei ole mahdollisuutta akustoida ihanteelliseksi kaikkien taiteen ja tieteen sääntöjen mukaan.

 

Huomioi myös nämä

Kuulovaurion vaara on kuulokkeilla suurempi kuin kaiuttimilla. Jo yksi voimakas paukku korviin riittää vaurioittamaan kuuloelintä pysyvästi. Paras turva on varautua yllätyksiin.
Käännä kuunteluvoimakkuus aina ensin pieneksi ja soita kuulokkeisiin ääntä ennen kuin laitat ne päähän. Nosta äänenvoimakkuutta vasta kun kuulokkeet ovat päässä. Jos muutat esimerkiksi reititystä tai kytket vaikkapa mikrofonin mikkivahvistimeen, tai ongelmatilanteessa ei kuulu mitään, ota luurit ensin pois päästä.
Kuten muutenkin miksatessa, pyri pitämään äänenvoimakkuus samana koko työn ajan. Jos kuulosi tuntuu väsyneen muutaman tunnin aktiivisen kuuntelun jälkeen, olet kuunnellut liian kovaa. Käytä pienempää äänenvoimakkuutta ja pidä taukoja.
Kun nostat kuuntelua välillä kovemmalle jonkun yksityiskohdan takia, palauta kuuntelu sen jälkeen normaalitasolle.

Omat tutut kuulokkeet kannattaa ottaa mukaan kun menee työskentelemään vieraaseen tarkkaamoon. Omat levyt ja kuulokkeet ovat hyvä vertailukohta vieraaseen kuunteluun totuttelussa. Ihmisen yksityiskohtainen kuulomuisti on kovin lyhyt, vain muutamien minuuttien pituinen, joten on hyvä voida verrata kuunteluita reaaliaikaisesti. Kuulokkeet sulkevat myös vieraan tarkkaamon akustiikan pois, joka juuri on se tuntematon tekijä. Pelkästään tuttu kaiutinpari ei takaa sitä että kuuntelu olisi samanlaista kuin tutussa paikassa.

•••

Oheinen artikkeli on julkaistu alunperin Riffi-lehden numerossa 6/2011. Aihepiiriin liittyviä, vastaavanlaisia juttuja julkaistaan säännöllisesti Riffi-lehdessä.
Tekstin kirjoittaja, Eero Aro, on kokenut äänittäjä/äänisuunnittelija ja kouluttaja, joka on kirjoittanut myös monikanavaiseen äänentoistoon ja -tallennukseen keskittyvän Tilaääni-kirjan.