Bose ShowMatch DeltaQ – avainsana on muunneltavuus

|
Image

Kiertueella sama show vedetään ilta toisensa jälkeen milloin minkäkin mallisessa lukaalissa, ja olisipas se mukavaa, jos joka tupaan voisi rakentaa juuri sille parhaiten mallaavaan PA:n. Mutta siitähän tässä juuri onkin kyse


Bose esitteli 2011 asennuskäyttöön tarkoitetun RoomMatch-kaiutinjärjestelmän (Riffi 4/2011), jonka jujuna on mahdollisuus määrittää erikseen jokaisen yhdistelmään liitettävän kaiuttimen suuntaavuus erilaisilla vaihtoehtoisilla akustisilla ohjaimilla.

Nyt on vuorossa ShowMatch, jossa sama periaate tuodaan keikkarintamalle. Ideana on, että kiertuekalusto voidaan nopeasti muuntaa esimerkiksi hevosenkenkäteatteriin sopivasta setistä seuraavan keikkapaikan pitkänomaiseen kenkälaatikkosaliin soveltuvaksi. Kun suuntauksen leveyttä voi nopeasti vaihtaa kaiutinkohtaisesti, voidaan suuntaavuudessa huomioida myös monimuotoisten katsomoiden eri osien vaatimukset.


Neljä peruspalikkaa

ShowMatch -sarjaan kuuluu 18-tuumaisella elementillä ladattu SMS118-bassorefleksikaappi sekä kolme yläkaappia. Jälkimmäisten ainoa keskinäinen ero on pystysuuntaisessa aukeamiskulmassa: SM5:n keila avautuu viiden asteen verran, SM10:n ja SM20:n vastaavasti 10 ja 20 asteen kulmissa.

 

Image

Kaikissa kolmessa on kalustuksena kaksi kahdeksantuumaista kartiota ja neljä uuden sukupolven EMB2S-kompressio-driveria, jotka valmistajan mukaan toistavat aiempaakin paremmin etenkin laulun kannalta kriittisen ylemmän keski-alueen.

Mallistossa on kaksi erilaista ripustusrautaa, joihin voi koota enimmillään 24 yksikköä, sub-wooferit mukaanlukien. Lattial-le rakennettavan pinon tueksi on tarjolla oma kehikkonsa.

Ja vaikka kyse on keikkamallistosta, kiinteä asennuskin käy päinsä. Siinä yhteydessä kaiuttimista voi poistaa päätypaneelit, jotka toimivat kantokahvoina ja suojina kaiuttimille. Kokonaisuus solakoituu ja ulkoasustakin saadaan tyylikkäämpi. Samalla ripustustapit voi nekin vaihtaa pienempiin asennusmalleihin, jolloin ulkonäkö siistiytyy entisestään.

Subwoofereita voi käyttää sellaisenaan tai niistä voi muodostaa erilaisia kardioidiasetelmia, joilla bassotaajuudet ohjataan tehokkaammin yleisölle ja suojataan samalla lavaa ylimääräiseltä kumulta. Eri käyttötavat on huomioitu tuplaamalla Speakon-liitännät sub-kotelon vastakkaisille puolille. Niinpä subwooferit saadaan tilanteessa kuin tilanteessa kaapeloitua yhdeltä puolelta.


Suuntaavuus tarpeen mukaan

Pystysuuntauksen suhteen ShowMatch-sarjan kaiuttimista voidaan koota point source-, line array- tai DeltaQ-muodostelmia sen mukaan, mitkä yläkaapit nippuun valitaan. SM10- ja SM20-kaiutinten keskinäinen kulma määräytyy vakiona, mutta SM5-kaappien asentoa voidaan säätää 0 – 5 asteen haarukassa, joten niistä voi koota myös vaikka täysin pystyssuoran ja pitkälle heittävän linjasäteilijän.

Vaakatason suuntausta varten yläkaapit toimitetaan vakiona sekä 70 että 100 asteen suuntaimilla, ja työkalupakkiin voi sitten erikseen hankkia suuntaimet kapealle 55 asteen keilalle. SM20-kaiuttimeen on erikseen myös 120 asteen ohjainversio.

Suuntainten vaihto käy muutaman ruuvin aukaisulla ja tiukkauksella, minkä pitäisi onnistua myös keikkapaikalla settiä rakennettaessa. Suuntaimia voi myös valikoida epäsymmetrisesti, jolloin kaiuttimen keilaa voi avata yhdellä puolella laveammaksi samalla, kun toisella puolella väistellään seinäheijastusta kapeammalla ohjaimella.

ShowMatch on siis kuin rakennussarja, josta voi koota aina kunkin salin tarpeisiin vastaavan kokoonpanon, jossa sekä yhdistelmän suuntaavuus että sen tuottama äänenpaine optimoidaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kuuntelualueen takaosiin voidaan koota SM5-kaiuttimista pystysuora linjasätelijä, joka varustetaan kapeammilla 55 asteen vaakasuuntaisilla suuntaimilla. Näin saadaan kantavuutta ja ääni kohdistuu tarkemmin kuuntelualueelle. Saman kaiutinyhdistelmän lähelle tarkoitetut kaiuttimet voivat olla tilanteesta riippuen vaikka SM10- tai SM20-mallia, joissa käytetään esimerkiksi 100 tai 120 asteen suuntaimia, jotta ne aukeavat kyllin nopeasti.


Millä tahansa vahvistimella

Bosen idea perustuu kokonaan akustisiin ratkaisuihin, eikä se vaadi erityistä digitaalista prosessointia. Niinpä ShowMatch-kaiuttimia voi ajaa tavallisella aktiivisella jakosuotimella ja millä tahansa sopivan teholuokituksen vahvistimilla, kunhan jakotaajuuksien asetuksissa ja vahvistustasojen sovittamisessa noudattaa annettuja suosituksia. Vastuu järjestelmän asetuksista ja asianmukaisesta suojauksesta jää tällöin loppukäyttäjälle.

Bosen omat PowerMatch-sarjan vahvistimet sisältävät myös kattavasti signaaliprosessointia ja niillä voi toteuttaa järjestelmän vaatimat jakosuotimet sekä kaiutinten suojauksen. Kahdeksankanavaisten PowerMatch-vahvistimien kanavia voi kytkeä rinnan, joko kahden tai neljän kanavan verran. Tällöin vahvistusteho on jaettavissa käyttötarpeen mukaan. Vahvistimet ovat ohjattavissa keskitetysti pc-ohjelmalla ja niihin on saatavilla lisäkortteja erilaisiin ip-pohjaisiin audioverkkoihin, kuten esimerkiksi Danteen.


Mallinna ja toteuta

Kaiutinjärjestelmän suunnittelua ja virtuaalista testausta varten Bosella on erityinen Modeler-ohjelma, jonka Standard-versiolla voi mallintaa tilan ja simuloida järjestelmän toimintaa kattavuuden, äänenpaineen ja puheen ymmärrettävyyden osalta.

Modeler Plus tarjoaa hitusen tarkemmat simulaatiot ja siihen voi yhdistää Bose Auditioner -toistojärjestelmän, jolla simuloitua tilaa ja siihen suunniteltua järjestelmää pääsee kuuntelemaan virtuaalisesti eri pisteistä.

Käyttäjän kannalta suhteellisen vaativa Bose Modeler on saatavilla toistaiseksi ainoastaan suoraan valmistajalta, ja vain Bosen valtuuttamille suunnittelijoille. Ensi vuoden alussa on määrä julkistaa laajempaa käyttäjäkuntaa palveleva mallinnustyökalu, jolla voi simuloida yhtä kuuntelualuetta kerrallaan ja yksinkertaisemmalla huonemallilla.


Kuuntelukoe Tukholmassa

Osallistuin Bosen järjestämään DeltaQ ShowMatch -sarjan esittelytilaisuuteen Tukholmassa, jonka esikaupunkialueella sijaitsevaan Subtopia-kulttuurikeskukseeen oli kutsuttu alan lehdistöä ja muita toimijoita.

 

Image

 

Päivä koostui tuotteen taustaa ja teknisiä perusteita selvittävistä luennoista, monipuolisista kuunteluesimerkeistä sekä työpajoista, joissa järjestelmän eri osiin ja niiden käyttöön pääsi ottamaan näppituntumaa. Myös omien ääninäytteiden käyttö kuuntelukokeisiin oli huomioitu ja kuuntelun aikana tilassa pääsi vapaasti liikkumaan eri puolille salia.

Subtopian Studio 3 oli rajattu vastaamaan keskikokoista klubia ja tila on akustiikaltaan kohtuullisen kuiva, mikä mahdollisti kaiutinjärjestelmän analyyttisen kuuntelun. Toisaalta tilanne ei välttämättä kerro kaiuttimen käytöstä haastavammissa olosuhteissa, joissa kaiuttimen hallittu ja tässä tapauksessa monipuolisesti muunneltava suuntaavuus nousisi varmaan entistäkin keskeisemmäksi tekijäksi.

Kuunneltu kaiutinjärjestelmä koostui kuudesta SM-sarjan pääkaiuttimesta ja neljästä SMS118 -bassokaapistaa rakennetusta ”end fire” -asetelmasta per puoli. Pääkaiuttimia kuunneltiin sekä subwooferien kanssa että ilman.

Äänitetyn musiikin lisäksi lavalle nousi päivän aluksi ja lopuksi ammattimuusikoista koottu bändi, joten kaiutinjärjestelmää pääsi kuuntelemaan myös autenttisessa käytössä.

Kiitoksella huomioidaan, että kaiutinjärjestelmän kaikki prosessointi oli nähtävillä ja valmistajan edustajat vastasivat avoimesti kysymyksiin. Toinen kiitos tulee siitä, että kaiutinjärjestelmän taajuusvaste oli viritetty varsin neutraaliksi. Toistokaistan ääripäitä ei oltu korostettu ”wow”-efektin aikaansaamiseksi, eli ”markkinointiyläpää” ja ”festaribasso” loistivat poissaolollaan. Järjestelmän taajuusvaste oli bassoilta yläpäätä kohden loivasti laskeva, niin kuin ammattimaisesti viritetyssä järjestelmässä usein sopii olettaa.

Kuulohavainnot ovat luonnollisesti varsin subjektiivisia ja monelta osin mielipidekysymyksiä, varsinkin kun suoraa vertailukohtaa ei ollut saatavilla. Tämä tiedostaen totean, että sekä äänitteitä kuunnellessa että bändin soittaessa Bose lunasti lu-pauk-set laulun erottelusta. Erityisesti yläkeskialueen sointi oli saatu varsin terveeksi ja neutraaliksi, varsinkin kun vertaa kokemukseen monista muista kaiutinjärjestelmistä. Kompressiodriverin sointi ei muuttunut rasittavaksi kovemmillakaan äänenvoimakkuuksilla, vaan kaiutin toisti sen mitä sille syötettiin, mitään lisäämättä tai pois ottamatta.

Luonnollisesti järjestelmää ei koetilanteessa käytetty suorituskyvyn äärirajoilla, koska koeyleisön sietokyky loppui aiemmin kuin äänenpainevarat tämän kokoisessa tilassa ja tällaisella järjestelmällä.

Yläpään toisto oli sekin varsin terve ja luonnollinen, perkussiivisten äänien alukkeet toistuivat tarkasti, eivätkä pehmentyneet tai värittyneet. Alakeskialue toistui myös tarkasti ja reserviä tuntui löytyvän tarvittavaan iskevyyteen. Kun subwooferitkin toimittivat tehtävänsä asiallisesti, vaste jatkui alas asti mitään aluetta erikseen korostamatta ja kaiutin soi kuten laadukkaan bassorefleksi-PA-subwooferin kuuluu.

Kaiuttimen akselilla suoraan liikuttaessa vaste ei muuttunut merkittävästi ja kompressiodriverien summautuminen tuntui toimivan kuulon perusteellla ilman liuskottumista. Kaiuttimen akselilta poistuttaessa ei myöskään tapahtunut mitään äkillistä muutosta vaan ääni vaimeni varsin tasaisesti enkä havainnut merkittäviä värittymiä off axis -vasteessa. Kävin myös kaiut-ti-mien takana lavalla ja lavan sivussa ja totesin soinnin taaksepäin olevan varsin hallittua.

Kriittisellä kuuntelulla en löytänyt soinnista juuri moitittavaa, vaan kaiutin vaikutti toistavan sen mitä sille syötettiin lisäämättä siihen mitään omaa ”sointia” tai värittymää. Luvattu suuntaavuuden hallinta vaikutti sekin kuuntelun perusteella toteutuvan.

Pohdintana voinen lausua, että etenkään kotimaisten PA-vuokraamoiden ei liene mahdollista hankkia kaikkia mahdollisia kaiutinmalleja eri suuntaimineen ylettömiä määriä, vaan todennäköisesti hankinnat keskittyvät muutamaan perusmalliin ja niistä muodostettaviin peruskonfiguraatioihin. Silloin valmistajan idea modulaarisesti skaalautuvasta ja mihin tahansa muunneltavasta järjestelmästä jää osittain haaveeksi käytännön budjettisyistä.

Asennuskäytössä taas eri vaihtoehtoja voidaan yhdistellä tietysti vapaammin, kun hankinnat voidaan tehdä suoraan käyttökohteen mukaan.

Koska kaiuttimia voi ajaa millä tahansa vahvistimella tai signaaliprosessorilla, antaa se luonnollisesti paljon vapautta, mutta samalla vastuuta järjestelmän suunnittelijalle ja käyttäjälle. Toisin kuin suljetuissa järjestelmissä, tämä ratkaisu jättää käyttäjälle mahdollisuuden epäonnistua järjestelmän kanssa ja asettaa elementtien väliset tasot tai jakotaajuudet pieleen.

Tukholmasta haetun kokemuksen perusteella totean, että ShowMatch DeltaQ on selkeästi järeään ammattikäyttöön soveltuva PA-järjestelmä, ja jäänkin odottamaan tarjoutuuko minulle mahdollisuus tutustua siihen syvällisemmin myös omilla miksauskeikoillani, toivon ainakin niin.

 

Bose Professional ShowMatch DeltaQ

Suuntaavuudeltaan muunneltava PA-järjestelmä

SM5/10/20
• 2-tiekaiutin
• kaksi 8-tuumaista neodyymielementtiä
• neljä Bose EMB2S-diskanttielementtiä
• toistoalue 69 – 17 000 Hz (+/-3 dB)
• toistoalue 59 – 17 000 Hz (+/-10 dB)
• maksimiäänenpaine 145 dB SPL hetkellisesti
• nimellisimpedanssi 8 ohmia
• tehonkesto, alempi kaista: 450 W / 1800 W jatkuva / hetkellinen
• tehonkesto, ylempi kaista: 100 W / 400 W jatkuva / hetkellinen

SM5: aukeamiskulma 5° pystysuunnassa
SM10: aukeamiskulma 10° pystysuunnassa
SM20: aukeamiskulma 20° pystysuunnassa
Vaakasuuntainen aukeamiskulma valittavissa 
55° / 70° / 100° (SM20 myös 120°)

SMS118-subwoofer
• toistoalue 29 – 300 Hz (-10 dB)
• herkkyys 94 dB SPL / 1 W @ 1 m
• tehonkesto 3000 W hetkellisesti
• maksimiäänenpainen ripustettuna 129 dB
• maksimiäänenpainen lattialla, 135 dB
• nimellisimpedanssi 8 ohmia

Lisätiedot: F-Pro Esitystekniikka

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 6/2016. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.