Ajankohtaista / toimituksen tietolaari

Toimituksen tietolaari
13.08.2017 - 08:00
Eero Aro

Myytin mukaan suurikalvoiset mikrofonit toistavat matalia taajuuksia paremmin kuin pieni-kalvoiset mikrofonit. Käsitys saattaa perustua siihen, että kaiuttimien bassoelementti on suuri ja diskantti pieni. Mikrofonin tehtävä ei kuitenkaan ole ilman liikuttaminen, niin kuin kaiuttimen. Mikrofoni-kalvo seuraa ilman liikkeitä, ja muuntaa ne sähköisiksi signaaleiksi.

Toimituksen tietolaari
01.07.2017 - 09:26
Lauri Paloposki

Ennen oli pulaa tallentimen raidoista, nykyisin kyllä raitoja piisaa, mutta monella pikkupajalla tai itse äänittävällä muusikolla saattaa olla mikkejä ja etuvahvistimia niukalti. Puutteen saneleman pakon lisäksi löytyy kuitenkin vapaaehtoisiakin syitä äänittää vähemmällä mikrofonimäärällä: esimerkiksi vaiheistuksen ja selkeyden varjelemisen vuoksi.

Toimituksen tietolaari
03.06.2017 - 08:00
Teksti: Eero Aro | Piirrokset: Mari Valotie | Kuvat: Tommi Posa

Mitä äänisignaalin vaihe tarkoittaa, mihin se vaikuttaa ja miten siihen voidaan vaikuttaa?

Toimituksen tietolaari
28.05.2017 - 10:17
Timo Östman

Kitarateollisuudessa on jo pitkään tiedostettu se kiusallinen tosiasia, että trooppisten alueiden vanhat puuvarat käyvät vähiin. Soitinrakennus ei ole kuitenkaan harvinaisiksi käyvien puiden suurin kuluttaja ja ongelman mittakaava onkin paljon laajempi. Siksi asiaan on puututtu tiukkenevilla kansainvälisillä sopimuksilla, jotka rajoittavat voimakkaasti puukauppaa ja asettavat velvoitteita puusta tehtyjen esineiden kauppaan. On löydettävä uusia materiaaleja soitinten valmistukseen.

Toimituksen tietolaari
28.01.2017 - 08:00
Teksti: Lauri Paloposki | Piirros: Mari Valotie

Arkipuheessa vilahtelee usein käsite ”flat”. Milloin annetaan äänityskanavan, milloin vahvistimen olla flattina. Tällä tarkoitetaan yleensä sitä, ettei säätimillä haluta kajota soundiin ja siksi ne asetellaan asentoihin, jotka mielletään neutraaleiksi.

Toimituksen tietolaari
15.01.2017 - 08:00
Teksti: Lauri Paloposki | Kuvat: Tommi Posa

Pienen työhuoneen kotoisuus kääntyy haitaksi, jos akustiikan ongelmat alkavat sortaa työn laatua. Perusasiat on kuitenkin suhteellisen helppoa muokata kelvollisiksi, oikeilla menetelmillä ja kunnollisilla materiaaleilla.

Toimituksen tietolaari
06.01.2017 - 07:00
Teksti: Eero Aro | Kuvat: Tommi Posa | Piirrokset: Mari Valotie

Mikrofonien suuntaavuutta havainnollistetaan tavallisesti paperille piirrettynä litteänä tasokuviona. Monesti unohtuu, että suuntakuvio on todellisuudessa kolmiulotteinen.

Toimituksen tietolaari
23.11.2016 - 17:37
Teksti: Eero Aro | Piirrokset: Mari Valotie

Sitä reittiä, jota signaali kulkee äänilaitteessa sisäänmenosta ulostuloon kutsutaan signaalitieksi tai äänitieksi. Varsinaisen signaalitien lisäksi on myös muita reittejä. Äänenmuokkauksen kannalta yksi tärkeimmistä on sivuketju (side chain). Monet efektit perustuvat sivuketjuun.

Toimituksen tietolaari
19.10.2016 - 13:12
Eero Aro

CAP-asetelmassa on kaksi herttakuvioista mikrofonia suhteellisen etäällä toisistaan. Molemmat mikrofonit suunnataan kohti äänilähdettä, ja mikrofonien pääsuuntien välinen kulma on 60–90 astetta. Molempien mikrofonien etäisyys ääni-lähteeseen on sama.

Toimituksen tietolaari
12.10.2016 - 07:00
Lauri Paloposki

Riffin printtinumerossa 5/2016 tohdin väittää, että Volume / Tone = Time / Groove. Onko se?

Toimituksen tietolaari
25.06.2016 - 10:57
Teksti: Timo Östman | Piirros: Mari Valotie

”Soundin rekisteröiminen tavara-merkiksi on periaatteessa mahdollista, esimerkkinä vaikka ”Nokia Tune”. Mutta Fender Stratocasterin sointia ei voisi kyllä kukaan rekisteröidä itselleen.”

Toimituksen tietolaari
17.03.2016 - 08:00
Lauri Paloposki

Yksittäisen äänen painoarvo ei perustu vain sen voluumiin vaan myös kestoon. Usein jälkimmäinen parametri jää huomaamatta, vaikka se tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia lisätehojen hakemiseen miksauksessa.

Toimituksen tietolaari
21.02.2016 - 11:30
Eero Aro
Shure SM58 Proximity

Proximity-efekti, eli mikrofonin lähiäänivaikutus on monen laulajan muhkean lavaäänen salaisuus ja parhaimmillaan laulajat osaavat käyttää ilmiötä taitavasti hyväkseen. Toisaalta ominaisuus voi tärvellä koko esityksen, jos laulaja ei tiedä miten menetellä.

Toimituksen tietolaari
07.04.2015 - 14:00
Lauri Paloposki
DPA d'facto suuntakuvio

Tekninen erittely kertoo normin mukaiset suoritusarvot. Kokonaan toinen asia on se, miten ilmoitetut suoritusarvot ilmentyvät käytännön toimissa.

Toimituksen tietolaari
03.12.2014 - 06:00
Teksti: Ari Viitanen | Pääkuva: Pekka Väänänen
Theremin_rakennussarja

Beach Boysien Good Vibrations -kappaleesta ja ’50-luvun kauhuelokuvien äänimaailmasta saattaa tarkkakorvainen poimia hieman naisääntä muistuttavan vinkuvan äänen. Lähinnä elektronista soittosahaa muistuttava kummallinen vinku on peräisin vuosisadan alussa keksitystä soittimesta, johon ei saa missään nimessä koskea, mikäli sitä aikoo soittaa. Mistä oikein on kysymys?

Toimituksen tietolaari
27.10.2014 - 10:00
Eero Aro
Tilaääni_Eero_Aro

Tilaääni-kirja julkaistiin jo vuonna 2006, mutta sen sisältämä tieto on edelleen hyvin ajan tasalla. Julkaisuvuoden jälkeen on kuitenkin ilmestynyt muutamia teknisiä välineitä, jotka vaikuttavat myös monikanavaääneen.

Toimituksen tietolaari
03.09.2014 - 00:30
Eero Aro

On olemassa tuulisuojia ja puhallussuojia. Milloin pitäisi käyttää tuulisuojaa ja milloin puhallussuojaa? Mitä hyötyä niistä on ja miten ne toimivat?

Toimituksen tietolaari
06.04.2014 - 08:00
Lauri Paloposki
Mikrofonin suuntakuvion vaikutus etäisyysvaikutelmaan

Lopullisessa äänikuvassa etäiseltä kuulostavaksi tarkoitettu soitin- tai lauluraita saatetaan ensin äänittää lähimikrofonilla ja sen jälkeen talteen saatu ääni pitää kaiuttaa, ekvalisoida ja viivästää jotta se kuulostaisi etäiseltä.

Toimituksen tietolaari
23.02.2014 - 08:30
Lauri Paloposki

Kitaran puhdasvireisyys, tai pikemminkin sen epävireisyys, on ikuisuuskysymys jota on koetettu ratkoa eri konstein ja vaihtelevin tuloksin. Slide- tai steel-kitaran soittaja voi justeerata jokaisen soittamansa äänen sävelkorkeutta portaattomasti, mutta nauhallista otelautaa vasten kieliä painettaessa musikantin on tyytyminen nauhojen asentajan ja kitaran säätäjän tarkkuuteen, sillä soittaessa ei näppisäätöä juurikaan ole. Eri soittimissa on kuitenkin hienon hienoja eroja sen suhteen, miten lähelle puhdasvireisyyttä niillä päästään. Katsotaanpa hieman miksi.

Toimituksen tietolaari
27.01.2014 - 08:30
Eero Aro

Kaiutin- ja kuulokekuuntelun olennainen ero on, että äänilähteet paikallistuvat niissä eri tavalla.

Sivut

Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy