Proel 
Eikon 6 & 10S – monitorisetti alta tonnin hintaan

Pieneen pajaan tai omaan työpisteeseen sopiville monitoreille on kysyntää enemmän kuin milloinkaan. Proel tarjoaa tähän saumaan Eikon-aiktiivikaiuttimia, joissa yhden suppasmallin kavereiksi on tarjolla kolme erilaista kaksitiekaiutinta.

Koekuunteluun valittiin Eikon-sarjan sub bass -kaiutin 10S sekä kooltaan malliston keskimmäiseksi sijoittuva Eikon 6 -pari. Bassokaiutin on yleisesti hyväksyttyyn tapaan monomallia ja sen kartiolla on läpimittaa 10 tuuman verran. Stereosignaali mikserin tai työaseman lähdöistä viedään ensin sub bass -kaiuttimelle, josta piuhat vedetään edelleen yläkaapeille stereona. Bassokaappi monottaa oman osuutensa itse.


Sub bass -kaapin sovitus yläkerran kaiuttimiin hoidetaan voluumisäädön ja polariteettia kääntävän kytkimen lisäksi Hi- ja Lo cut -säätimillä. Ensinmainittu merkkaa bassokaiuttimelle menevän kaistan yläreunan 80 – 120 Hz:n haarukassa, kun taas jälkimmäinen siivoaa yläkaapeille lähtevästä signaalista bassokaistan pois, samojen hertsilukemien puitteissa. Leikkureiden esimerkkiasetukset kullekin eri Eikon-yhdistelmälle löytyvät manuaalista. Polariteetti-kytkimen asento puolestaan riippuu aina siitä, miten sub bass -kaiutin sijaitsee yläkaappeihin nähden ja asia selviää yleensä melko helposti kokeilemalla.
Käyttöohje opastaa liitäntöjen ja namikoiden käytön lisäksi myös kaiutinten oikeaoppisessa sijoituksessa, ja liikkeelle pääsee näillä neuvoilla vaivatta, vaikkei syvällisempää tuntemusta aihepiiristä olisikaan.

Eikon 6 on kalustettu kuuden ja puolen tuuman kartioelementillä ja pehmeällä diskanttikalotilla. Kartioiden tötterömateriaalina on lasikuitu.
Yläkaappien takalaidoista löytyvät balansoidut tulot niin XLR- kuin jakkiliittiminä, kun taas balansoimattomalle signaalille on tarjolla RCA. Varustukseen kuuluvat portaaton voluumisäätö ja neliasentoinen diskantin tasokytkin, jolla ylärekisterin toistoa voi himmata yksi tai kaksi desibeliä tai vaihtoehtoisesti korostaa yhden desibelin verran.
Setin kytkentä ja toimintakuntoon laitto käy mutkattomasti, eikä kuunteluhuoneeseen sopivien asetustenkaan hakuun kauaa mene.

 

Sijoita huolella

Käyttöohjeen esipuheessa Proel kertoo panostaneensa erityisesti kahteen asiaan: kaiutinkoteloiden omien resonanssien tehokkaaseen vaimentamiseen sekä kaiuttimen säteilykuvion hallintaan ja tasaisuuteen kaikilla taajuuksilla.

Kotelomateriaalina Proel käyttää Eikoneissa mustalla vinyylillä päällystettyä MDF-levyä, ja osaltaan vaimennusta tehostaa kotelon massa – keskimmäisellä 6-mallillakin on painoa kahdeksan kiloa, joten mistään heppoisesta lootasta ei ole kyse.

Säteilykuvion hallintaan ja tasaisuuteen vaikuttavat elementtien keskinäinen sijoittelu, upotus etulevyyn ja ennenkaikkea ABS-muovista valmistetun etulevyn muodostama aalto-ohjain.

Eikonin diskanttikupolia ympäröivä ellipsi aukeaa enemmän leveys- kuin pystysuuntaan ja käyttöohje vahvistaa vihjeen todeksi: sarjan yläkerrat on tarkoitettu sijoitettavaksi aina pystyasentoon.

Kartioelementtiä puolestaan ympäröi hieman jyrkempi reunus, joka ohjaa sen liikuttelemaa ilmaa.

Vaikka yläkaapin kotelovaimennus olisi miten tehokasta ja varsinaisen bassorekisterin toistokin sälytetty sub bass -yksikölle, saattavat kaiutinkotelon värähtelyt olla riittävän voimakkaita siirtyäkseen alustaan.

Jos kokonainen mikserin mittarisilta tai sitä markkeeraava hylly alkaa värähdellä kaiuttimen ruokkimana, syntyy ongelmia sekä stereokuvan hahmottumiseen että taajuustasapainon arviointiin. Proel tarjoaa ongelman ehkäisemiseksi IsoBlok-sarjan tärinänvaimentimia, joilla on resonanssien vaimentamisen lisäksi toinenkin suotuisa vaikutus: niillä voi kallistaa kaiuttimia paremman suuntauksen saavuttamiseksi. Opas kehottaa aivan perustellusti minimoimaan mikserin kansilevyn tai muun lähipinnan kautta kuuntelupisteeseen kimpoavat heijastukset, jottei kiusallisia kampasuodatuksia syntyisi kahden eri reittiä kulkeneen ääneen summautuessa.

 

Näin se on

Eikon 6 -yläkaapit ja 10S-bassokaiutin muodostavat yhdessä järkevän ja tasapainoisen yhdistelmän. Kaistat on helppo sovittaa toisiinsa ja soinnin kokonaiskuvaa saa muotoiltua omien mieltymysten suuntaan. Toisaalta säätimiä ei ole niin runsaasti, että niillä voisi ruuvata systeemin auttamattomasti hunningolle.

Bassokaistan ja yläkaappien välinen balanssi on osin makuasia. Itse haen asetelmaa, jossa bassorekisteri jatkaa yhtenäistä, ylhäältä alas tasaisesti piirtyvää linjaa samaan tapaan kuin pianon koskettimistoa sävel säveleltä selattaessa – ääni saa ja sen pitääkin muuttua tukevammaksi alaspäin mentäessä, mutta mitään ylimääräistä tehostusta ei bassolle tarvita. Ja tällaisen tilanteen sai kokeilussa olleella Eikon-setillä helposti aikaan.

Jos mieltymykset ovat sellaiset, että sub bass -kaiuttimen pitää antaa todellisuutta muhkeampi ilme, niin kyllä sekin järjestyy tiettyyn rajaan saakka.

 

Diskantin tasossa yhden ja kahden desibelin passausvarat saattavat vaikuttaa paperilla vaatimattomilta, mutta jos kaiuttimet on sijoitettu huolella eivätkä lähipintojen heijastukset pääse sotkemaan kuuntelua, niin kyllä nuokin erot tulevat esiin.

Luonteeltaan kokeilussa olleen Eikon-setin sointi on täsmällinen ja selkeä, eikä minkäänlaista piikikkyyttä esiintynyt. Soinnin yleiskuva on kenties jonkin verran äänilähdettä imarteleva, sillä keskialueen alemmat taajuudet tuntuvat soivan hieman vai-meam-min kuin studion järeällä vakikuuntelulla – ikäänkuin hyvin loiva loudness-muokkaus olisi kytketty päälle. Seuraamukset vaihtelivat sitten kuunneltavan musiikin mukaan: tietyillä näytteillä kokonaisuus oli Eikonilla selkeämpi, kun esimerkiksi tilojen ja akustisten rumpujen huminoita kuului vähemmän. Mutta joillain näytteillä erityisesti altoksi luettava laulusolisti siirtyi puoli askelta taaksepäin miksauksessa, kun äänen perustaajuudet vaimentuivat. Vastaava ilmiö toistui myös muiden samaisesta rekisteristä voimansa saavien äänten ja soitinten kanssa.
Mainitusta ilmiöstä huolimatta – tai mahdollisesti osaltaan sen ansiosta – Eikonin sointi on miellyttävä ja sen kanssa on helppo tulla toimeen miksatessa. Asiat kuuluvat ja johtopäätöksiä uskaltaa tehdä.

Valmistaja tuntuu onnistuneen myös säteilykuviota koskevassa tavoitteessaan: työpisteessä saa liikkua hyvin laajalla alueella ilman, että kuuntelu muuttuisi dramaattisesti jollain yksittäisellä taajuusalueella. Stereokuvan hahmottuminen vaatii luonnollisesti yhtäläistä etäisyyttä kumpaankin kaiuttimeen, mutta tilapäinen poistuminen kolmion kärkipisteestä ei suista kuuntelua kuitenkaan allikkoon eikä päätänsä saa työnnettyä vahingossa äänikentä rajan tuolle puolen pimentoon. Sitä varten pitää jo nousta ylös ja kävellä monitorin sivulle. Erinomainen juttu.

 

Proel Eikon

Aktiivimonitorit studion lähikuunteluun

Eikon 6
• 2-tierakenne
• toistoalue 50 – 20 000 Hz
• 6,5-tuumainen kartiokaiutin
• yhden tuuman diskanttielementti
• nimellinen vahvistinteho alakaistalla 50 W
• nimellinen vahvistinteho yläkaistalla 20 W
• maksimiäänenpaine 106 dB SPL
• volume-säätö
• diskantin tasovalitsin: -2 / -1 / 0 / +1 dB
• balansoidut XLR- ja TRS-jakkitulot
• balansoimaton RCA-tulo
• hinta 265 euroa / kappale

Eikon 10S
• sub-woofer
• 10-tuumainen kartioelementti
• toistoalue 40 – 150 Hz
• nimellinen vahvistinteho 150 W
• maksimiäänenpaine 110 dB SPL
• Lo cut, 80 – 120 Hz, yläkaapeille syötettävän signaalin suodatus
• Hi cut, 80 – 120 Hz, bassokaapille syötettävän signaalin suodatus
• polariteetin vaihtokytkin bassokaapin signaalin napaisuuden kääntöön
• balansoidut XLR- ja TRS-jakkitulot
• balansoidut lähdöt XLR-liittimin
• balansoitu mono-lähtö toisen sub bass -kaiuttimen kytkentää varten
• hinta 385 euroa

 

 

Lisätiedot: Bright Sales & Installation
 

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin numerossa 2/2016. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.

Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

11.03.2017
|
Lauri Paloposki

Artikkelit / Laitetestit

Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy